keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Keltaisen taloni vuoden mittainen historia



Vuosi sitten jouluaattona olin saanut keltaisen taloni koottua ja siihen sytytettiin valot. Jolupaketeista kuoriutuivat  kylpyhuoneeseen kalusteet ja keittiöön allas ja hella. Sivustavedettävän olin jo tehnyt, mutta muuten talo ammotti tyhjyyttään. Koskaan ennen en ollut nukketaloa omistanut tai miniatyyrejä harrastanut.

 Kuluneen vuoden aikana olen saanut harrastuksen kautta monta mahtavaa kokemusta ja vuosipäivän kunniaksi nappasin kuvan koko talosta sellaisena keskeneräisenä kuin se juuri nyt on.
 


Vertailun vuoksi kopion tähän kuvan blogini alkulehdiltä eli 11.2 päivätystä päivityksestä. (Joulun jälkeen oli nukkekotiin tosin ehtinyt jo ilmestyä pöytä, sohva ja sänkykin.) Tyytyväisenä totean, että jotain on vuoden mittaan tapahtunut. :)


Kiitos teille kaikille blogini lukijat mukana elämisestä ja uskomattoman kannustavista kommenteistanne!

Onnellista uutta vuotta 2013 ja rentouttavia hetkiä miniatyyrien parissa!

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Tiiliä ikkunanpieliin

Julkisivuremontti etenee...

Taloa kootessani ihmettelin ikkunavuorilautoja. Luulin että niissä oli tehtaalla tullut värivirhe, kun valkoisella oli joitain kellertäviä kohtia. Kävin katsomassa talon kuvia netistä ja vasta sitten tajusin, että nähtävästi ne esittävät tiiliä...

 Liimasin osat paikalleen, mutta kummalliset ne ovat mielestäni aina olleet.


Mieheni mainitsi minulle joitain päiviä aiemmin, että autokatoksessamme on säkillinen hienon hienoa hiekkapuhallushiekkaa. Sekoitin sitä valkoiseen akryylimaaliin ja sivelin ikkunanpieliin pensselillä. Sitten tasoittelin vielä sormenpäillä ja rajasin neliskulmaisiksi bilteman sytyketikun reunalla. Sen jälkeen näytti tältä:


Kun maali oli kuivunut, levitin ja tuputin tiilikohtiin ohennettua akryylimaalia. Käytin rakastamiani sävyjä okraa, umbraa ja vähän siennaakin sekoitellen niitä valkoiseen.




Ikkunan pesijää tarvittaisiin ja ikkunan yläpuolella oleva koristepuu tarvitsee myös jonkinlaista käsittelyä...!





sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Talven odotusta minipuutarhassa

Minipuutarhassa on rauhoituttu odottamaan talven tuloa...

Syksyn sade on kauniisti ruostuttanut paviljonkia.



Rauhallista pyhäinpäivän aikaa teille kaikille!




lauantai 3. marraskuuta 2012

Kattilateline keittiöön

Sisustusliikkeissä olen katsellut keittiössä riippuvia hökötyksiä, jonkinlaisia naulakoita...Nukkekotiin niiden tyyli on tuntunut sopivalta.

Englanniksi naulakkoa kutsutaan nimellä pot rack, mutta pitkään sain miettiä mikähän voisi olla suomenkielinen vastine...Kattilateline tuntui minusta luonnollisemmalta, kuin kokkinaulakko, jota erään sisustusliikkeen sivuilla netissä käytettiin...

Päätin  jatkaa juottamisen harjoittelua...


Lidlistä ostamani teline ei pelittänyt ollenkaan, säätöruuveja oli hankala kiristää. Pitää katsella, mistä löytyisi paremmin palveleva laite.

Kun sain osat yhdistettyä, lisäsin vähän rautalankaa ja maalasin telineen spraymaalilla. Sen jälkeen ruostutin osia hiukan akryylimaalilla tuputtaen...

Kun myös varovasti maalilla sävytetyt ketjut oli asennettu paikoilleen, näytti tältä...


Ja sitten piti tietenkin kokeilla, palveleeko teline siinä tarkoituksessa, johon sitä suunnittelin...


Pääsihän teline lopulta paikalleen keittiöön! Kauhoja ja kapustoita pitää kyllä jostain saada lisää, emäntä ei muuten tiedä millä keittää!


Hellalle tulipalovaarallisesti asetetun pannumyssyn ostin facebookin nukkekotikirppikseltä. Se on kyllä jotain aivan uskomatonta ristipistotyötä!




sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Katto remontissa

Niinhän siinä käy nukkekodissa kuin tosielämässäkin...Kun jostain remontoidaan, alkaa viereinenkin paikka kaivata kipeästi korjausta. Julkisivurappauksen jälkeen katto oli ihan pakko ottaa käsittelyyn.

Olen nähnyt monessa blogissa kiviainespintoja tehdyn munakennosta. Viimeksi Susanna oli tehnyt siitä upean katon. Tuijotin kuitenkin kotona munakennoja hyvin epäillen. Ei kestäisi hermot minulla odottaa, koska materiaalia on tarpeeksi! Piti miettiä vaihtoehtoja...miten voisi tehdä helpommin ja saada kuitenkin elävän pinnan...???

Ostin Tiimarista paketin, jossa oli kaksi tai kolme isoa arkkia käsin tehtyä mulperipaperia. Liimasin sen pahville nurin päin, koska siitä tuli siten mielestäni sopivan epätasainen pinta. Sitten vain sekoittelin valkoista ja mustaa maalia ja maalasin pinnan vaihtelevaksi yhdensuuntaisin vedoin.




En välittänyt siitä, että toinen reuna tuli musta, toinen harmaa. Leikkeltyäni palat sekoitin kaikki keskenään.



Valmiin katon tekeminen Erikeeperin avulla on melko nopeaa ja mukavaa touhua. Yhdestä isosta arkista tulee koko talon katto, tai ainakin melkein ja materiaalia on nopea tehdä lisää, jos niikseen tulee. Reilu 500 palaa kattoon tarvitaan...


Tasoittelen väriä sitten lopuksi yksittäisistä kohdista, jos jokin kohta sitä kaipaa!Todennäköisesti talo saa myös kulmatiilet tällä tekniikalla toteutettuna.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Ranskalainen parveke rakentuu...

Keskellä julkisivua olevan puuttuvan ikkunan edusta alkoi kaipaamaan ranskalaista parveketta...

Katselin viikonloppuna valmiina ostettavia muovisia kaiteita, mutta muovi tuntui jotenkin niin väärältä materiaalilta kuin olla voi.Mieheni luki selvästi ajatuksiani ja maanantaina töistä tultuani minua odotti juotosasema.Voi että ilahduin!!!

Ranskalaisen parvekkeen piirtäminen alkoi tietenkin saman tien. Seuraavana päivänä piti rynnätä askartelukauppaan hopeoitua kuparilankaa ostamaan.


Juottaminen ei ollut aluksi ihan helppoa. Alla olevassa kuvassa näkyvät ensimmäiset aikaansaannokseni eli "könttiliitokset". Myöhemmin opin onneksi nuokin liitokset silittelemään tasaisemmiksi.




 Vähän piti jo mallata kaidetta julkisivuun paikalleen...


Parvekkeen alle pitää tietenkin rakentaa vielä lattia ja kaide maalata mustalla.


lauantai 20. lokakuuta 2012

Keltaista taloa rapataan


Tältä siis keltainen talo on tähän päivään asti näyttänyt. Talo on DHE:n Mimosa cottage ja se on ollut valmiiksi ulkopuolelta maalattu jo minulle tullessaan. Väritys ei ole hassumpi, mutta tehdasmaalattu pinta on kovin pliisu.




Julkisivuremontti on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Mietin eri vaihtoehtoja rappauksen toteutukselle, mutta viimein päädyin niihin materiaaleihin, joita kotona juuri nyt sattui olemaan - eli Erikeeperiä pintaan ja korppujauhokuorrutus päälle! Rohkaisua tälle ratkaisulle sain Kurjenpolven Virpin blogista.

Tajusin vasta mitä olin tekemässä, kun valmistauduin heittämään liimapinnalle ensimmäisen kourallisen. Olin juuri lopettanut viikkosiivouksen... Ja talo ON olohuoneessa! Lapsista se oli tietenkin vain hauskaa!


Korppujauhokuorrutuksen kuivuttua sivelin pintaan  maalia ja lopputulos alkoi näyttää tältä.



Ovi on rikkoontunut pienen vieraan sitä rämpyttäessä ja vaatii muutenkin tuunaamista. Se on nimittäin väriltään punainen! 

Katto pitää myös ottaa remontin alle.

 Joku varmasti ihmettelee myös keskimmäisen yläikkunan puuttumista. Se jäi asennusvaiheessa pois, koska katkasin vahingossa ikkunaan tulevan asetaatin. Kun aioin ikkunan myöhemmin asentaa, en enää löytänytkään sitä mistään. Sitten se jäi...Nyt kun julkisivua katson, eikö tuohon sopisi hienosti parvekekin...?


Nyt on rakentaja jo ihan uupunut! Taitaa olla nukkekodin väkikin! 

Hyvää yötä!




maanantai 15. lokakuuta 2012

"Hoi lehmikarja, hoi pikku lauma..."

Tänään saapui facebookin nukkekotikirppikseltä huutamani karja kotiin.Olin jotenkin vaan kuvitellut, että eläimet ovat sellaista 1:12 kokoa ja miettinyt, mihin ne oikeastaa sijoitan, kun navettaa minulla ei ole... Mutta kas, nehän olivatkin ihan ihanaa lastenhuoneen leikkikokoa!  Kuka lie nämä aarteet väsännyt joskus kauan sitten...!

Lapset innostuivat tietenkin heti leikkimään!







Yhtäkkiä huomasin, että laumasta puuttui joitain eläimiä. Kysyin nukkekodilla juuri leikkineeltä nelivuotiaaltamme. Hän tiesi heti. Yksi kadonnut eläin löytyi alakerran ja toinen keskikerroksen oven takaa. Ja selityskin oli valmiina: "Ne vartioi, ettei tänne tuu roistoja...!" 




Aika iso tehtävä näin pienelle koiralle, mutta parhaani yritän!

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Kirjakaapin uusi vanha elämä

Tuunausvillitys ei ota laantuakseen. Jotenkin vain tuntui, että tämäkin käytettynä ostamani kirjakaappi oli liian kliininen hiirien kotiin...Elämää nähnyt pinta sopii huomattavasti paremmin kaappitalon tyyliin.


Ennen

Jälkeen
Hiomapaperi ensin ja sitten akryyliväriä pintaan -  myös sormia ja vessapaperia apuna käyttäen...!



Aika hyvin näyttäisivät värit sopivan omankin nukkekotini tunnelmaan ja  sävyihin. Kuva lastenhuoneesta.

lauantai 6. lokakuuta 2012

"Antiikkilipasto" olohuoneeseen

Ostin jokin aika sitten nukkekotikirppikseltä kasan sekalaisia huonekaluja lähinnä tyttären hiirien taloa varten. Muiden kalusteiden joukosta löytyi myös erikoinen "laatikkolipasto", joka viehätti minua, koska se oli juuri sopivan korkuinen olohuoneeseen ison taulun alle.

Kausteen pinta oli kovin muovisen oloinen, joten jonkinlaista parantelua kaipasin, ja yhtäkkiä sain inspiraation ryhtyä tuumasta toimeen. Hioin, maalasin ja hioin uudelleen. Aikaa tuunaukseen kului puoli tuntia!

(Tällaiset projektit tulevat niin äkkiä, ettei tahdo tulla otettua kuvaa ennen toimeen ryhtymistä. Sain kuitenkin luvan käyttää "ennen" -kuvana myyntikuvaa.)


Ennen


Jälkeen




perjantai 5. lokakuuta 2012

Pirttikalusto ja pieniä nahkanäperryksiä

Viime viikonloppuna sain mineillä hyvässä seurassa. Sain tehtyä vihdoin pirttikaluston keittiöön. Pöydästä pidän, mutta penkit eivät pöydän molemmin puolin sitten kuitenkaan mahdu. Siksi niille piti keksiä uutta käyttöä.



Lotte opasti kenkien ja laukkujen teossa. Saappaat Loten kaavalla näyttävät minun tekeminäni melko ronttosilta! Taitavat jäädä urani viimeisiksi... Kunnioitus ja ihailu Loten taitavuutta kohtaan nousi kyllä melkoisesti, kun näitä kokeilin. 

Laukku olikin jo helpompi tehdä. Sen malli on oman mielikuvitukseni tuotetta.





perjantai 21. syyskuuta 2012

Vauvanukkeja nukkekodin lapsille

Nukkekotini lapsilla ei ole ollut ollenkaan leluja. Nyt on onneksi edes vauvanukkeja joita hoitaa.


Siiri hoitaa mieluiten rauhassa nukkuvaa vauvelia, jolla on sininen tutti. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan nuku yhtä tyynesti. Keskimmäisellä alkaa olla jo vähän nälkä! Kohta on kiire saada maitoa!Mitäs Siiri sitten tehdään...?!


Vauvat muotoilin fimosta, vartalo on pelkkä pötkylä. Vauvanukkejen todella pieni koko teki kasvojen muotoilusta jo aika haastavaa. Kapaloksi silppusin vanhan nenäliinan.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Kylläpä tuunaus on mukavaa...

Ostin astiakaapin facebookin nukkekotikirppikseltä puuvalmiina. Laatu ei ollut kummoinen mutta ajattelin että kaappi vinoine ovineen sopii hyvin tyttären hiirien taloon ja sen rentoon maalaistunnelmaan.

 9-vuotias tyttäreni kaapin suurimmaksi osaksi maalasikin, vaikka yhteistyötäkin tehtiin...Miten olisinkaan malttanut pitää siitä näppini täysin erossa...:)! Kaapin sisustimme skräppipaperilla.







Niin mukavaa yhdessä tekeminen oli, että tuunausta voisi harrastaa näin hyvässä seurassa enemmänkin!

Kaappia en kuvannut hiirien talossa, sinne pitää ensin saada lisää valoa!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Tuoliprojekti etenee...

Nojatuolien piirtely sytytti innostuksen ja ryhdyin tuumasta toimeen!

Materiaalina käytin 4 mm vahvaa koivua. Ennen sahausta liimasin kaksi lautaa päällekäin.




Ennen liimausvaihetta teippasin tuolin maalarinteipillä kokoon ja sovittelin sitä nukkekotiin. Mieheni kommenttien mukaan tuoli näytti lähinnä "ahtisaarimallilta", ennen kuin lyhensin sivukappaleiden välille tulevia paloja...


Valokuvista huomaa helposti, mitkä kohdat tarvitsevat vielä hiomista :)!

 Etujalat eivät ole kovin hienot...Mietin, uskaltaisinko katkaista ne pois ja korvata sorvatuilla kappaleilla.Fiinimmät tuoleista kyllä tulisi, mutta myös herkemmin rikkoutuvat. Näilläkin pitää kuitenkin saada lasten leikkiä...



lauantai 8. syyskuuta 2012

Kustavilaistyyliset nojatuolit suunnittelussa...

Olen miettinyt pääni puhki, miten toteuttaisin olohuoneeseen tuolit kustavilaisen sohvan seuraksi. Olen moneen kertaan aikonut tilata tuolit, mutta sitten kuitenkin tullut siihen tulokseen, että sitten menetän tekemisen ilon.

Piirustusten tekeminen pelkkien netistä nähtyjen 1:1 kuvien perusteella on tuntunut haastavalta.Tänään selasin Kotte Toysin sivuja ja tulostin sieltä kustavilaisen tuolin oman suunnitteluni tueksi. Monta askelta on vielä, ennen kuin tuolit ovat valmiit...eikä ole ollenkaan edes varma onnistunko. Tästä se kuitenkin lähtee! 


Ainakin pikaisesti kyhätyn palvimallin mukaan tällaisen tyylinen voisi olla jopa mahdollista toteuttaa...;) Selkänojan luultavasti verhoilen, sivut jätän avoimiksi. Etujalkoihin pitää tietenkin saada jotenkin tehtyä asiaan kuuluvia "kruusauksia".


maanantai 27. elokuuta 2012

Hylly kauniille astioille...

Keittiössä kaivataan aina säilytystilaa, eikö?

Seinähyllyn tein Marian uuden kirjan ohjeilla hiukkasen soveltaen. Maria suositteli ohjeessaan haapaa, mutta mistäs minä sitä otan...? Bilteman sytykkeitä minulla onneksi oli (niitä on tullut ostettua loppuelämän tarpeiksi!) ja niistä tämän tein. Sivuja varten liimasin ensin kaksi sytykettä rinnakkain.

Yllättävän kauan tätä väkrätessä meni...laatikot aukeavat oikeasti ja ovat todellakin minikokoa!


Kuvaa tarkemmin tarkastellessasi saatat löytää merkkejä siitä, että nukkekoti on todellakin myös lasten leikkikalu...

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Syksyn säveliä minipuutarhassa

Kesä on mennyt.Miniasiat ovat olleet tauolla ja hyvä niin. Vasta eilen pääsin jälleen sotkemaan sormeni maaliin ja liimaan, ja voi miten mukavaa se taas oli!

 Minipuutarhassa kasvit ovat viihtyneet sateisen kesän ansiosta täysin vailla hoitoa. Suihkukaivon veden olen joitain kertoja vaihtanut, siinä kaikki. Pikku hiljaa alkaa näyttää siltä, että varsinkin paviljongin reunamilla tarvitaan vielä puutarhurin kättä...



Puutarhassa on pidetty joitain kertoja puistokonsertteja. Yleisö on ollut lähinnä lapsia 1:1 koossa.Ja tottakai flyygeli oikeasti soi!

Jos haluat kuulla, millaista melodiaa puutarhassa on kuultu, se kuulostaa okariinulla soitettuna tältä:

http://www.youtube.com/watch?v=G4iYoeGlOt4&feature=related



Iki-ihanat metallituolit löysin Pienikamarista Jyväskylästä. Häivytin liikaa kullan prameutta mustalla maalilla.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Suihkukaivon vierelle jos istahtaisin...



Pikkuhiljaa multa, kivenmurikat ja lasten lapiot saavat väistyä puutarhan tieltä...









Puutarhan koko on noin 75 cm x 75 cm.


Oikeassa nurkassa on aidan yli nähtävästi hyppinyt joku, varmaan se pieni poika, joka vielä äsken kävi ihmettelemässä paviljonkia, mutta lähti sitten pettyneenä, kun penkkejä on puutarhassa vielä ihan liian vähän...Myös portti puutarhaan ihan selvästi vielä puuttuu....

Mielenkiintoista on nähdä, miten puutarha alkaa ajan kanssa muuttumaan! Tunnistatko muuten alhaalla vasemmalla olevan kasvin?