tiistai 17. huhtikuuta 2012

Vauva on syntynyt!


Jos joku kysyisi minulta, mistä työstä kannattaa aloittaa, ellei ole koskaan ennen muovannut paistettavaa Fimoa, en todennäköisesti suosittelisi kokeilemaan vastaavaa.  En ole koskaan harrastanut muotoilua ja koulussa sain muovailumassasta aikaiseksi lähinnä kastematoja ja etanoita. Fimosta tehdyt vauvat netissä olivan kuitenkin niin ihania että...

Ryhdyin tuumaan työvälineinäni virkkuukoukku ja käytöstä poistettu hammaslääkärin työkalu. Jälkimmäisen olen saanut nukkemuotoilua opiskelleelta ystävältäni ja se oli kyllä tähän työhön oikein passeli väline.

Kuten kuvasta näkyy, vauvaa ei ensin ollut alkuunkaan syntymässä. Pikemminkin massasta muovautui jokin hyväntahtoisen ilkikurisen näköinen hahmo. Tonttuko lie? Vai jokin muu metsän väkeen kuuluva? Ihan kiusallaan varmaan tuli nauramaan minulle...;)


Jatkoin muotoilua seuraavana päivänä. Kasvot alkoivat pikku hiljaa muistuttaa enemmän vauvaa, mutta sitten tapahtui jotain peruuttamatonta. Olin vahingossa pitänyt päätä toisessa kädessäni liian pitkään ja lämmin massa oli muovautunut niin että pää oli todella pitkulaisen mallinen taakse päin. Vahinko oli korjaamaton, koska kasvoista päin en voinut painaa ja muotoilla päätä siten. Päätin säästää sen mitä säästettävissä oli, leikkasin takaraivosta palan ja päästä jäi omituisen mallinen. Koska kasvot kuitenkin pääosin säilyivät, paistoin pään, tein ruumiin kangastötteröstä ja kapaloin vauvan. 

Tässä hän on!








perjantai 13. huhtikuuta 2012

Keijut saapuivat lastenhuoneeseen


Lastenhuoneen piti alun perin olla vinttikerroksessa. Käytännön syistä muutin sen yläkerrokseen: Kun nelivuotiaani ei ylettynyt kunnolla vintille, kerrossänky ja muut roinat olivat kuitenkin aina leikkien jälkeen levällään keskikerroksessa. Lastenhuone on vielä kovin keskeneräinen, mutta taulut se on saanut seinälleen:





Huomasin, että Sinellin mainoksessa oli pieniä kuvia samasta Graphic45 -skräppäyspaperisarjasta, mitä nukkekotini kaikki tapetit ovat. Leikkasin tietenkin talteen, koska erityisesti näissä keijukuvissa on jotain sellaista sadunomaista, josta pidän.

Valkoinen pupu muutti nukkekotiin vastikään pääsiäismunasta. :)

torstai 12. huhtikuuta 2012

Kaupunkilaissisko

 Nyt lähti käsistä tämä lamppuhomma...Taas piti vääntää yksi...:)

Tällä ensimmäisen rautarouvan kaupunkilaissiskolla on hatun koristeena helmiä ja helmet vielä kaulassakin. Lampun jalka on valmis lasihelmi. Unohdan aina kuvista mittakaavaesineen, mutta valaisimen koko korkeus on huikeat 5,5cm.Olen käyttänyt varjostimen punonnassa todella ohutta rautalankaa, jota saa esim. Sinooperista lankarullan mallisella rullalla.



Varjostimesta tulee seinälle aika hauskoja varjoja...!


Lamppu ja lipasto eivät ole oikeasti kaatumaisillaan. Kuvaaja voisi ehkä pikkuisen keskittyä enemmän...

Sen verran taistelin edellisen lampun varjostimen kiinnittämisen kanssa, että kokeilin uutta keinoa, joka osoittautui todella toimivaksi. Ja jotta jonkun toisen ei tarvitisisi samaa asiaa miettiä, selostan tekotavan tässä vapaasti hyödynnettäväksi:

Lisäsin varjostimen punonnan aloitusvaiheessa ylimääräisen aloituslangan toisen rinnalle. Kun yleensä tukilankoja laitetaan ristikkäin aina yksi, eikä kahta rinnakkain, laitoinkin yhteen kohtaan rinnakkain kaksi.

Siinä vaiheessa kun olin tehnyt varjostimen lakiosan ja käänsin lankoja alaspäin, jätin ylimääräiset tukilangat varjostimen sisäpuolelle, enkä punonut niiden ympärille. Kun varjostin oli valmis, minulla oli valmiiksi varjostimeen integroidusti kiinnitetetyt tukevat rautalangat, jotka pujotin jalan läpi. 

Helppoa kuin heinän teko! :)


Tässä huonossa valaistuksessa otetussa kuvassa idea ehkä näkyy.






keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Rautarouva



Olen kovin kyllästynyt siihen, että valmiina ostetut valaisimet ovat jo ostettaessa rikki tai hajoavat käsittelyssäni. Päätin, etten osta enää yhtään valaisinta, vaan omatekoiset saavat kelvata. Koska valoja kuitenkin tarvitaan lisää, piti ryhtyä tuumasta toimeen. 

           Päätin tehdä pöytälampun. Aloitin varjostimesta. Tein rautalangasta pienen korin.



Haastavinta oli varjostimen kiinnitys niin, ettei lopputulos näyttäisi ihan tökeröltä. Erilaisia kiinnityssysteemeja piti kokeilla useita, koska vaikeutta lisäsi se, että kiinnityssysteemi näkyi varjostimen läpi. Kattovalaisin olisi tietenkin ollut helpompi toteuttaa, mutta olen ennenkin yrittänyt juuri siitä, mistä on aita on hankalin ylittää. Ja sitten tuskaillut! ;)


Lopullinen lamppu muistuttaa minusta kovin rouvashenkilöa hattuineen. Kiharat vain tursuavat hatun alta...;)

Valaisimen jalkana on puinen helmi, jalustimena nappi ja puupyörä, "kaulakoruna" Sinellistä löytynyt valmis korunosa.

Tulisi jo kesä...!


Haluaisin tuntea tuoreen ruohon tuoksun muuallakin kuin rairuohoastiassa!
(Pihalla on lunta 60 senttiä...)






Tuolin väänsin rautalangasta, se on suunnilleen mittakaavassa 1:16.




lauantai 7. huhtikuuta 2012

Lipasto paikallaan






Pitkä pimeä on takana, kevään kirkkaus valaisee makuuhuonetta...

(Jatkossa myös valkokuvaaminen on onneksi helpompaa...)


Pikkulipastoon löytyi aika lailla alkuperäisen lipaston tyyliset vetimet Doloreksesta. Vähän pienempiä vetimet olisivat voineet olla...mutta kelpaa näinkin!

 Lipaston päällä on Tarun keramiikkaruukku ja Huuto.netistä ostettu taulu. Sekä ruukun että sängynpeiton ostin maaliskuussa pidetyiltä Tampereen Taikasormet messuilta, mutta peiton tekijää en valitettavasti huomannut laittaa ylös. Tyynyt ja maton olen itse tehnyt. Matto on toteutettu liimaamalla valmista nauhaa pöytäliinan alushuovaksi tarkoitetun kangaspalan reunoille.




perjantai 6. huhtikuuta 2012

Jotain ihan käsittämätöntä...

Mekko ja villatakki Thealta saapuivat eilen. Laitan kuvan, vaikka kuva ei pysty kertomaan miten täydellisiä nämä pienen pienet vaatteet ovat!

Tumpelosormillani en tahdo saada edes nappeja kiinni, ja joku on pystynyt kutomaan joka silmukan ja kavennuksen, kauluksen, taskun ja napinläven! 

Many thanks to you Thea! These are perfect!!!!




maanantai 2. huhtikuuta 2012

Talonpoikaislipasto rakentuu...


Tykkään itse katsella vaihekuvia, mutta niitä ei yleensä tule tekemisen tiimellyksessä otettua. Tällä kertaa otin joitain. Kovin selkeää kuvaa työvaiheista ei niiden kautta saa, koska tekemiseni rakentuu aina kokeilujen kautta ja suunnittelen työtä loppuun vasta sitä tehdessä.


Mittailin kotona olevaa kaappia. Laatikoiden kokoa mietin, kun raamit oli liimattu kasaan. Materiaalina käytin pääasiassa koivua. Laatikoiden sivu- ja takaosissa sekä isojen laatikoiden välikannattimissa käytin pyökkiä eli Bilteman sytykkeitä.

Lipaston etupuolella käytin valmiina ostettuja sorvauksia. Kaikki mitä minulla sattui olemaan, tuntuivat tarkoitukseen väärän kokoisilta.

Koska lipasto tulee makuuhuoneeseen, sen piti saada ruskea sävy puuvahasta.





Mallina toiminut lipasto ja miniversio.Alkuperäisessä mallissa tykkään sorvausten mallista todella paljon, mutta vastaavia en miniversioon saanut. Miniversiosta jätin laatikoiden etupeilit pois, koska pienessä mittakaavassa näytti siten paremmalta.



Kunhan saan työn kokonaan valmiiksi, laitan lipastosta kuvan oikeassa ympäristössään.Vetimet vielä puuttuvat...